Luulitko syöväsi kevyesti? – Ja sorruit valesalaattiin: "Parempi kuitenkin kuin pikaruokalounas"

Erilaiset salaattipöydät ovat yleistyneet vauhdilla suomalaisissa kaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa. Nopeasti lautaselle koottu salaattikeko voi olla terveellinen vaihtoehto tai piilorasvoja, suolaa ja sokeria pursuava kaloripommi.

Yle Mikkeli kokosi aidon äijä-annoksen kiiresisen, keski-ikäisen suomalaismiehen tapaan. Lautasen pohjalle kerätty vihreä salaattii peittyi helposti erilaisissa rasvoissa marinoiduilla pasta- ja perunasalaatilla sekä tonnikalalla ja kanalla. Siitä oli kevytlounas kohtalaisen kaukana.

–Mieheksi hän laittoi yllättävän paljon salaattia ja tomaattia annoksen pohjalla, mutta se ei näy kaiken tuon muun alta. Jotkut miehet häpeävät salaatin syömistään, Etelä-Savon sosiaali- ja terveysyhtymän Essoten ravitsemusterapeutti Seija Kohvakka tuumii.

Yle Mikkeli pyysi Kohvakkaa arvioimaan malliannosta. Hänen mukaansa otos on yleisesti ottaen aika tyypillinen annos, mitä otetaan salaattipöydästä.

-On salaattia ja on ”salaattia”. Tässä annoksessa on liikaa rasvaa ja suolaa: rasvaista juustoa, majoneesipohjaista perunasalaattia, suolaisia oliiveja ja suolakurkkuja. Rasvaiset maito- ja lihatuotteet nostavat kolesterolia ja annoksen energiapitoisuutta. Liian suolainen ruoka kohottaa verenpainetta.

Puolet lautasesta on kasviksia, neljäsosa hiilihydraatteja ja neljäsosa proteiinia, esimerkiksi juustoa, kalaa tai lihaa

Seija Kohvakka

Kohvakka kerää viereen oman esimerkkiannoksensa. Puolet lautasesta on peitetty rasvattomilla, öljyttömillä kasviksilla: tomaatilla, kurkulla, paprikalla ja salaatilla. Salaatinkastiketta on vain yksi ruokalusikallinen ja majoneesisalaatteja on vain mausteeksi.

– Miehet voivat ottaa kaksi ruokalusikallista salaatinkastiketta, koska he tarvitsevat enemmän energiaa.

– Vanha kunnon lautasmalli kunniaan salaattipöydässäkin. Puolet lautasesta on kasviksia, neljäsosa hiilihydraatteja ja neljäsosa proteiinia, esimerkiksi juustoa, kalaa tai lihaa.

Jos salaattipöydästä valitaan vain rasvaisia vaihtoehtoja, on siinä vähän huijauksen makua

Ihmisten pitäisi syödä enemmän kasviksia, eli hedelmiä ja vihanneksia, salaattipöydässäkin. Kasvisten valinnassa voisi olla muistisääntönä viiden värin valinta. Se tarkoittaa sitä, että valitaan mahdollisimman värikäs lautanen kasviksista, esimerkiksi punaista tomaattia, vihreää kurkkua, keltaista paprikaa, valkokaalia ja violettia punasipulia.

– Jos salaattipöydästä valitaan vain rasvaisia vaihtoehtoja, on siinä vähän huijauksen makua. Se ei ole enää kevyt salaattiateria. Jos vielä valitaan jälkiruuaksi pari, kolme pullanpalaa, voi kevytlounas voi olla yllättävän raskas.

Kohvakan mielestä salaattilounas on kuitenkin terveellisempi vaihtoehto kuin hampurilaisateria ranskalaisineen tai pizza.

Seija Kohvakka muistuttaa, että salaattiannos kannattaa koota harkiten.


Seija Kohvakka ja kaksi salaattivaihtoehtoa.Petri Vironen / Yle

Patrik Borg: Parempi kuin pikaruoka-ateria

Myös ravitsemusasiantuntija, lihavuustutkija Patrik Borg sanoo, että parempi ylitsevuotava salaattilautanen on kuin kotiruoka ilman kasviksia, ja paljon parempi kuin hampurilaisateria ja pizza.

– Salaattilounaassa on kuitenkin enemmän kasviksia kuin kotipizzassa. Salaattipöytä on kuitenkin salaattipöytä, Borg arvioi.

Ylen Vaakakapina-sivuilla Borg on antanut vinkkejä siitä, miten jokainen meistä voisi lisätä kasvisten syöntiä. Ihanne olisi puoli kiloa kasviksia päivässä. Salaattipöydästähän niitä saa.

MINNA-LIISA RIESTOLA

Hän toimii Yle Mikkelissä harjoittelijana

Unelmasta tulikin tyhjä monttu – palkittu asuinalue liki 1000 asukkaalle ammottaa autiona meren rannassa

Aurinko lämmittää poskia, mereltä puhaltava keväinen tuuli tanssittaa puiden oksia rannassa. Uutuuttaan hohtavien omakotitalojen pihoilta kuuluu lasten ääniä, hieman kauempaa vasaran nakutusta.

Idylli sijaitsee Räskissä Kotkassa. Tämä juttu ei kuitenkaan kerro siitä vaan vieressä sijaitsevasta Räskin toisesta asuinalueesta. Sen paikalla ammottaa lähes tyhjä, puista riisuttu monttu.

Alue kaavoitettiin joitakin vuosia sitten suurin odotuksin: sinne piti tulla Suomessa ainutlaatuinen energiatehokkaiden ratkaisujen asuntoalue (siirryt toiseen palveluun). Kuntia ja yrityksiä kestävään energiankäyttöön kannustava Motiva Oy valitsi alueen vuoden 2013 uusiutuvaksi energiateoksi. Asukkaita piti tulla 800-900.

Nyt maasta törröttää johtoja ja viemäriputkia, teiden varret ovat pelkkää hakattua metsää.

– Sinne on valmistunut yksi matalaenergiatalo. Hiljaista on ollut, sanoo maankäyttöinsinööri Tom Masalin Kotkan kaupungilta.

Tuleeko myöhemmin ongelmia?

Rakentaminen on ollut mahdollista syksystä 2015 saakka. Alueella on nyt tarjolla lähes 50 tonttia, joista on vuokrattu tai myyty vain kymmenkunta. Varauksia on myös jonkin verran peruttu – kaupungilta tosin muistutetaan, että tilanne elää.

Hiljaista on ollut.

Tom Masalin

Kotkassa viime vuosi oli hiljaisin tonttivuosi miesmuistiin, mutta Masalinin mukaan myös energiatehokkuusvaatimuksilla voi olla vaikutusta Räskin hiljaiseen kysyntään.

– Se voi olla rasite. Energiatehokkaan talon rakentaminen kalliimpaa, ja se raha tulee takaisin vasta myöhemmin. Ehkä siinä on joku kynnys, Masalin pohtii.

Taloja asuinalueella


Palkitun asuinalueen viereen on noussut paljon uusia taloja. Uimaranta on kivenheiton päässä.Satu Krautsuk / Yle

Energiankulutuksessa pyritään noin 35 prosenttia alle minimitason. Jo valmistuneen matalaenergiatalon lisäksi alueelta löytyy neljä muuta taloa, joihin ei ole haettu energiatehokkuuteen sidottua alennusta tonttivuokraan. Sellainen on luvattu kaikille, jotka erityisesti sitoutuvat energiaa säästävään rakentamiseen.

Asukkailla on velvollisuus liittyä kaukolämpöön tai muuhun uusiutuvaa energiaa hyödyntävään lämmitysjärjestelmään kuten maalämpöön tai pellettikattilaan. Rakennustavassa ohjataan lisäksi energiatehokkuuteen sekä passiivisiin aurinkoenergia- ja jäähdytysratkaisuihin.

– Kyseessä on tuore ilmiö Suomessa. Ihmisiä voi mietityttää, että voiko myöhemmin tulla ongelmia. Onko kaikki osattu huomioida, jos talossa on hirveän paksut seinät, pohtii riskienhallintajohtaja Mikko Huopio asuntorahoitukseen erikoistuneesta Hyposta.

Porkkanana tonttivuokran alennus

Räskiin otettiin mallia Suomen muilta energiatehokkaaseen rakentamiseen sitoutuneilta asuinalueilta Helsingistä, Tampereelta, Oulusta ja Porvoosta. Vaikka useista kaupungeista löytyy energiatehokkaita ratkaisuja, Räskin kaltaista yhdistelmää ei ole muualla.

– Ei ollut sattumaa, että saimme Motivan palkinnon 2013, toteaa kestävän kehityksen ja ympäristötekniikan asiantuntija Esa Partanen alueen kehitysyhtiöltä Cursorilta.

Ilmiö on tuore. Ihmisiä voi mietityttää, että voiko myöhemmin tulla ongelmia.

Mikko Huopio

Rakentajille on luvattu koulutusta muun muassa kosteudenhallinnassa ja sisäilma-asioissa. Porkkana tontinvuokran alennukseen otettiin Tampereelta.

– Se on pilotoitu Tampereella ja laajentunutkin siellä, kun kannuste huomattiin toimivaksi. Räskin hiljaisuus ei varmasti johdu energiatehokkuudesta vaan muista tekijöistä, Partanen uskoo.

Kotkassa talon omistaja joutuu maksamaan vain puolet tontinvuokrasta viiden vuoden ajan, kun sitoutuu energiatehokkaaseen rakentamiseen. Lisäksi Räskissä on kokeiltu kannustetta lyhyeen liityntäputkeen kaukolämpöverkon liittymämaksujen alennuksella.

Kunnallistekniikkaa maassa


Satu Krautsuk / Yle

Seinän paksuus liki puoli metriä

Myös yrityksillä on ollut mahdollisuus rakentaa Räskiin mallitaloja, mutta siitä on innostunut vain Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami – sillä on alueella kolme tonttivarausta.

Opiskelijoilla on parhaillaan työn alla valtava matalaenergiatalo, joka on nyt hupun peitossa. Seinät alkavat olla pystyssä, keskellä rakennusta on isoja metallipilareita kattorakenteita varten.

– Kattorakenteesta tulee hyvin avara, joten talon harjalle tulee iso kurkihirsi eli kuningaspalkki. Sen jälkeen pääsemme rakentamaan kattoa, kertoo opettaja Johny Viren.

Seinän eristeen paksuus on yli 40 senttiä. Paksut seinärakenteet vaaditaan, koska matalaenergiatalo (siirryt toiseen palveluun) kuluttaa selvästi vähemmän energiaa kuin perinteinen omakotitalo.

– Tähän taloon tulee kaukolämpö ja mahdollisuudet aurinkopaneeleille ja auringonkerääjille, seuraavaan maalämmön ja auringon yhdistelmä. Kolmannen talomme lämmitysratkaisu on vielä avoin, katsotaan miten tekniikka kehittyy, Viren tuumaa.

Energiatehokkuus on tietoiselle rakentajalle aivotyön ja huolellisen suunnittelun, ei hintalapun kysymys.

Jarek Kurnitski

Virenin mukaan taloa pyritään rakentamaan oikeastaan passiivitalon (siirryt toiseen palveluun) suuntaan, joka käyttää vielä matalaenergiataloakin vähemmän lämmitysenergiaa. Tyypilliseen suomalaiseen omakotitaloon verrattuna passiivitalon lämmitystarve on noin viidesosa. Kaikki tai lähes kaikki lämpöenergia saadaan auringosta ja rakennuksen käytön aiheuttamaa lämpöä hyödyntämällä.

Sata euroa kalliimpaa per neliö

VTT:n arvion mukaan passiivitalon rakentamiskustannukset ovat 5–10 prosenttia suuremmat kuin tavallisen omakotitalon. Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitski arvioi, että lisäkustannuksia voi tulla sata euroa neliöä kohti.

– Ne voivat nousta näin suuriksi, jos tehdään parasta laatua. Se tarkoittaa paksua rakennusvaippaa eli lämmöneristystä ja parhaita mahdollisia ikkunoita. Kustannuksia voi syntyä myös monimutkaisista teknisistä järjestelmistä kuten maalämpöpumpuista tai aurinkosähköjärjestelmästä, Kurnitski toteaa.

Maalämpöpumppu maksaa Kurnitskin mukaan itsensä takaisin pieninä lämmitys- ja sähkökuluina alle kymmenessä vuodessa, aurinkosähköjärjestelmä 10-15 vuodessa. Lämpöeristyksen parantamisen kustannustehokkuus ollut heikompi, koska Suomessa jo lähtötaso ollut hyvä. Kurnitski sanoo, että kaiken ydin on hyvä suunnittelu.

– Energiatehokkuus on tietoiselle rakentajalle aivotyön ja huolellisen suunnittelun, ei hintalapun kysymys. Hyvällä suunnittelulla voi säästääkin, kun arkkitehtuuri ja tekniset järjestelmät sovitetaan hyvin yhteen. Myös muilla materiaalivalinnoilla on paljon merkitystä.

20 erilaista kattotuolia

Opiskelijoiden Räskiin rakentaman talon piirustukset on tehnyt Aalto-yliopiston opiskelija, rakennesuunnitelmat ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden käsialaa. Modernin talon rakentaminen on opettaja Johny Virenin mukaan hyvin haastavaa.

– Suunnittelija on asettanut talolle melkoiset haasteet. Kartiomaisuus on aika voimakasta kattorakenteissa, ja kattotuoleja on yli 20, joista kaikki erilaisia. Siksi päätimme mennä kurkihirsirakenteeseen.

Aurinkopaneeleita ja keräimiä taloon ei tosin näillä näkymin asenneta, koska ammatillisen koulutuksen rahoitus on puristettu niin tiukalle.

– Valmiudet paneelien ja keräinten suoraan kytkemiseen tänne kuitenkin tulevat.

Rakentamistahti on verkkainen. Talon rakentaminen alkoi syksyllä 2015, ja sen on määrä valmistua 1,5 vuoden kuluttua. Silloin alueella saattaa olla jo enemmänkin taloja – tänä vuonna kaupunki on saanut alueelta kolme uutta tonttivarausta.

Maailman vanhimman koirarodun luultiin kuolleen sukupuuttoon – elinvoimainen lauma löytyi

Koiraharrastajat saivat eilen yllättäviä uutisia Kaukoidästä.

Indonesian syrjäisestä vuoristosta on löydetty kokonainen lauma uudenguinean ylämaan villikoiria. Tämä koirarodun edustajia ei ole tieteellisesti kyetty tutkimaan puoleen vuosisataan. Tuoreimmat valokuvatkin koirista olivat vuosien takaa, joten tutkijat ovat uskoneet rodun päätyneen sukupuuttoon.

Uuden-Ginenan ylänkömaan villikoira


nghwdf

Koirat löytyivät Uuden Guinean saaren Indonesian-puoleisesta osasta, syrjäisestä vuoristosta, jonka korkein huippu on 4 884 metriin ulottuva Puncak Jaya.

Löydöstä kertoi uudenguinean villikoiria tutkiva säätiö New Guinea Highland Wild Dog Foundation (siirryt toiseen palveluun) (NGHWDF).

Uuden-Ginenan ylänkömaan villikoira


nghwdf

NGHWDF:n retkikunta yhdessä Papuan yliopiston tutkijaryhmän kanssa etsi koiria viime vuoden syksyllä. Ensimmäinen toivon kipinä eläinten löytymisestä oli mutaiseen maahan jäänyt tassunjälki. Tutkijat asensivat heti alueelle monia riistakameroita, joiden kuvat olivat tieteellinen jättipotti.

Uuden-Ginenan ylänkömaan villikoira


nghwdf

Kamerat ottivat kahden päivän aikana koirista 140 kuvaa. Niistä pääteltiin, että koirayksilöitä oli ainakin viisitoista. Joukossa oli sekä uroksia, naaraita, että – mikä tärkeintä – pentuja.

Tutkijoiden mukaan lauma on elinvoimainen.

Maailman vanhin koirarotu?

Ulosteista saatujen DNA-näytteiden avulla tutkijat saattoivat todeta, että uudenguinean ylämaan villikoira on sukua yhtä lailla Australian dingoille kuin myös samalla saarella elävälle jalostetulle koirarodulle, joka tunnetaan erikoisen ryhmäulvontansa takia nimellä Uuden guinean laulavakoira.

Uudenguinean ylämaan villikoira on tutkijoille erityisen mielenkiintoinen, koska sitä pidetään maailman vanhimpana alkuperäisenä koirarotuna.

Fossiilinäytteiden perusteella on arvioitu koirarodun tulleen saarelle 6 000 vuotta sitten mahdollisesti ihmisen avustamana, minkä jälkeen se on elänyt saarella ilman ihmisen jalostavaa vaikutusta.

kartta


Yle Uutisgrafiikka

Eläimiä tarkkailleiden tutkijoiden mukaan uudenguinean ylämaan villikoirat ovat hyvin viehättävän näköisiä otuksia.

Niiden turkki on useimmiten kullanruskea, mutta joukossa on myös tummia, tummanruskeita ja kermanvärisiä yksilöitä. Hännät ovat usein kiertyneet ylös. Kaikilla nähdyillä yksilöillä korvat olivat kolmikulmaiset ja aina pystyssä.

Uuden-Ginenan ylänkömaan villikoira


nghwdf

Tutkija kumoaa myytin lapsettomista: Ei ne koulutetut naiset, vaan ne kouluttamattomat miehet

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna syntyi 52 645 lasta, mikä on itsenäisyyden ajan niukin vauvasaldo. Syntyvyys laski kuudetta vuotta peräkkäin.

Monen vuoden perättäinen lasku on yllättänyt Väestöliiton tutkijankin.

– Tämä on pitkähkö laskuvaihe. Olisin itse odottanut, että syntyvyyden kehitys alkaisi tasaantumaan, mutta nyt ei näytä niin käyneen, sanoo Väestöliiton erikoistutkija Anneli Miettinen Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Syntyvyys on tullut alaspäin suurista ikäluokista lähtien.

– Syntyvyys alkoi tasaantua 70-luvun taitteessa, sen jälkeen se on pysynyt suhteellisen tasaisena lukuun ottamatta tätä viimeistä käännettä, joka on ollut alaspäin.

Miettinen pitää hedelmällisyyttä parempana mittarina syntyvyyden tarkasteluun, koska siinä huomioidaan synnyttävän ikäluokan koko.

– Hedelmällisyyslukukin on kyllä laskenut suurista ikäluokista lähtien 70-luvun taitteeseen asti,jolloin se oli alempi kuin nykyisin. Vuonna 1973 on tällä hetkellä historian alhaisin hedelmällisyys, jolloin päästiin 1,5 lapseen naista kohti. Nyt ollaan kuitenkin runsaassa 1,6 lapsessa naista kohti.

Lapsia ei uskalleta hankkia

Miettinen arvioi, että syntyvyyden laskun taustalla on monia tekijöitä, kuten taloudellinen taantuma. Lapsia ei uskalleta hankkia.

– Se näyttää nyt heijastuvan suomalaisten lasten hankintaan sekä toteutuneeseen että aikeisiinkin. Pari vuotta sitten tehdyssä väestökyselyssä tuli aika voimakkaasti esiin se, että oma työttömyyskokemus tai työttömyyden uhka näkyy lastenhankinta-aikeissa aika selkeästi.

Miettinen pitää tilastoissa mielenkiintoisena sitä, että Suomessa koulutetut naiset eivät olekaan enää johtava lapsettomien ryhmä.

– Perinteisesti odotetaan, että korkeasti koulutetut naiset ovat ne, jotka ovat lapsettomuudessa johtava ryhmä. Näin ei suinkaan enää ole, vaan se on vähemmän koulutetut naiset, jossa lapsettomuus on lisääntynyt viime vuosina selvästi enemmän.

Miesten keskuudessa koulutusryhmien erot lapsettomuudessa ovat naisia suuremmat.

– Varsinkin vähiten koulutettujen miesten ryhmässä lapsettomuus on huomattavasti korkeampaa kuin muissa ryhmissä.

Koulutuserot näkyvät myös esimerkiksi hedelmöityshoidoissa.

Siellä on yliedustettuna korkeasti koulutetut, osin ehkä siitä syystä, että se on myös kustannuskysymys.

Maahanmuuttajien syntyvyys tasaantuu

Miettisen mukaan syntyvyyden lisäämisen on vaikeaa nimetä yhtä yksittäistä keinoa.

– Tuskin ainakaan merkittävä lapsilisien korotukseen pystyttäisiin niin paljon satsaamaan, että se näkyisi syntyvyydessä.

Maahanmuuttajien syntyvyys ei Miettisen mukaan kasvata Suomen syntyvyyttä merkittävästi pitkällä aikavälillä.

Eroaminen ei ole ilmaista: Miksi EU haluaa Britannialta 60 miljardin euron erorahan?

BRYSSEL Britannia jättää tänään keskiviikkona virallisen eroilmoituksensa Euroopan unionille, mikä käynnistää kaksi vuotta kestävät neuvottelut EU-eron ehdoista.

Tässä suhteessa brexit muistuttaa avioeroa: Raha on yksi neuvotteluiden kiistanalaisimpia kysymyksiä. Euroopan komissio on arvioinut, että Britannialta edellytetään eron yhteydessä 50–60 miljardin euron erorahan maksamista. Summaan vaikuttaa sekin, miten yhteinen omaisuus jaetaan.

Komission arvio on ensimmäinen tarjous neuvottelussa. Britannian hallitus pyrkinee neuvottelemaan maksun mahdollisimman pieneksi. Tähän suuntaan vaikuttaa myös kansalaismielipide, sillä rahan säästäminen oli yksi päällimmäisistä argumenteista EU-eron puolesta.

Kun valtio jättää unionin, sitä ei rangaista. Lähtemisestä ei peritä hintaa. Mutta meidän on tasattava tilit.

EU-komission Brexit-neuvottelija Michel Barnier

Komissio ei ole julkistanut laskelmia 60 miljardin tueksi, mutta brittiläinen tutkimuslaitos Centre for European Reform (siirryt toiseen palveluun) on päätynyt samaan summaan julkisista lähteistä saatujen tietojen perusteella. Laskelma olettaa, että Britannian osuus vastuista on 12 prosenttia, eli sama kuin sen nykyinen osuus kaikkien jäsenmaiden maksuista.

EU:n komission brexit-ryhmää johtava ranskalainen Michel Barnier puhumassa tiedotustilaisuudessa Brysselissä 6. joulukuuta 2016


EU:n komission brexit-ryhmää johtava ranskalainen Michel Barnier puhumassa tiedotustilaisuudessa Brysselissä 6. joulukuuta 2016.Stephanie Lecoco / EPA

Eläköityneet virkamiehet: 8 miljardia euroa

EU-eläkkeet voivat nousta erolaskun herkimmäksi aiheeksi. Vuonna 2014 EU-virkamiesten keskimääräinen eläke oli 5 580 euroa kuussa, eikä näiden summien rahoittamista ole helppo perustella brittiläisille veronmaksajille eron jälkeen.

Euroopan unionilla ei ole eläkerahastoa, vaan virkamiesten eläkkeet maksetaan suoraan EU:n budjetista. Eläköityneiden virkamiesten määrä kaksinkertaistuu tämän hetken hieman yli 20 000:sta vuoteen 2040 mennessä.

Vuoden 2015 tilinpidossa EU:n eläkevastuut olivat 68 miljardia euroa. Britannian laskennallinen osuus tästä olisi vajaat kahdeksan miljardia. Nykyisistä EU-eläkeläisistä brittejä on tosin vain kahdeksan prosenttia.

Eläkemaksun laskeminen on kuitenkin monimutkaista, sillä muuttujia on useita. Tutkimuslaitos Bruegel (siirryt toiseen palveluun)arvioikin, että Britannian lopullinen eläkelasku voi olla huomattavasti alempi, noin 3,5 miljardia euroa.

EU:n budjettisitoumukset: 29 miljardia euroa

Laskennallisen erolaskun suurin potti on seurausta EU:n omintakeisesta budjettimenettelystä, jossa yhtäältä sitoudutaan pitkän aikavälin maksusitoumuksiin, ja toisaalta vuosittain tapahtuviin maksatuksiin.

Jäsenmaat ovat tehneet sitoumuksia 241 miljardin euron edestä, ja Britannian osuus tästä olisi 29 miljardia euroa. Komission logiikan mukaan Britannian täytyy maksaa osansa, sillä se on ollut mukana tekemässä päätöksiä maksusitoumuksista.

Rakennerahat: 17 miljardia euroa

Britannian ero astuu todennäköisesti voimaan keväällä 2019. Komissio edellyttänee, että maa joutuu kuitenkin vastaamaan osasta niistä menoista, joista on sovittu vuoteen 2020 ulottuvassa rahoituskehyksessä.

Suurin näistä menoista on rakenne- ja aluekehitysrahat, joilla EU pyrkii vauhdittamaan kehitystä vähemmän kehittyneillä alueilla. Rakennerahojen suurin yksittäinen hyötyjä on Puola. Näitä maksatuksia on Britannian lähtiessä jäljellä 143 miljardia euroa, josta brittien osuus olisi noin 17 miljardia.

CER:n raportin mukaan Britannian osuus muista sekalaisista menoista, EU-lainoista ja lainatakuista olisi lisäksi noin 14,8 miljardia euroa. Mutta unionilla on myös omaisuutta, josta Britannia voi neuvotella osansa itselleen.

Euroopan komission Berlaymont-rakennuksen kirjanpitoarvo on 344 miljoonaa euroa.


Euroopan komission Berlaymont-rakennuksen kirjanpitoarvo on 344 miljoonaa euroa.Olivier Hoslet / EPA

Rakennukset, jäsenmaksualennus ja saatavat: -18 miljardia

Unionin taseessa on hyvin monenlaista omaisuutta: rakennuksia, rahoitusinstrumentteja ja käteistä rahaa yhteensä 41 miljardin euron arvosta. Mukana on esimerkiksi 42 000 pullon viinikokoelma (siirryt toiseen palveluun), mutta myös hankalammin rahaksi muutettavaa omaisuutta kuten Galileo-ohjelman puitteissa avaruuteen lähetetyt satelliitit.

Britannia voi vaatia alennusta erolaskusta sillä perusteella, että se on ollut maksamassa osuuttaan unionin yhteisestä omaisuudesta. Britannian laskennallinen osuus näistä olisi CER:n laskelmissa noin 2,7 miljardia euroa.

Lisäksi Britannialle maksetaan vielä eron jälkeen 2019 Thatcherin neuvottelema jäsenmaksualennus, jonka arvo on noin kuusi miljardia euroa. Britanniassa toimivat projektit saanevat noin yhdeksän miljardia euroa EU-rahaa.

Periaate on selvä: Ne ajat päättyvät, jolloin Britannia maksoi valtavia summia joka vuosi Euroopan unionille.

Britannian pääministeri Theresa May

Näillä oletuksilla Britannian 46 vuotta kestäneen EU-jäsenyyden loppulaskuksi tulisi noin 60 miljardia euroa. Mutta erillinen ja vielä suurempi rahariita on edessä jäljelle jäävien 27 jäsenmaan kesken.

Seuraava rahariita 27 jäsenmaan kesken

Britannia on unionin suurimpia nettomaksajia, jonka poistuminen jättää EU-budjettiin noin kymmenen miljardin euron vuosittaisen aukon. Aukko voidaan paikata joko kasvattamalla jäljelle jäävien jäsenmaiden maksuosuuksia tai säästämällä vastaava summa menoista. Molemmat vaihtoehdot ovat poliittisesti hankalia.

Esimerkiksi Suomen kohdalla brexit-aukon paikkaaminen tarkoittaisi maksujen lisäämistä noin seitsemän prosenttia. Suomen hallitus on jo ilmoittanut, että maksuosuutta ei haluta nostaa.

EU:n nykyisestä rahoituskehyksestä kaudelle 2014–2020 sovittiin liki vuorokauden kestäneessä huippukokouksessa helmikuussa 2013. Britannian pääministeri David Cameron ajoi rahoituksen supistamista.


EU:n nykyisestä rahoituskehyksestä kaudelle 2014–2020 sovittiin liki vuorokauden kestäneessä huippukokouksessa helmikuussa 2013. Britannian pääministeri David Cameron ajoi rahoituksen supistamista.Leszek Szymanski / EPA

Maksuhalukkuutta tuskin löytyy muistakaan nettomaksajista. Ruotsin talousministeri Magdalena Andersson sanoi maanantaina, että EU:n budjettia on pienennettävä brexitin jälkeen.

Ruotsin mielestä unionin rahavirrat pitäisi sitoa siihen, miten jäsenmaat toteuttavat yhteisiä päätöksiä esimerkiksi maahanmuutosta. Jos maa ei osoita solidaarisuutta turvapaikanhakijoiden sijoittamisessa, sille ei pitäisi myöskään maksaa nykyiseen tapaan EU-tukia.

Suomen hallitus vaikuttaisi olevan länsinaapurinsa kanssa samaa mieltä.

– Ei voi olla niin, että samat maat sanovat etteivät halua ottaa vastuuta, mutta raha kelpaa, sanoi maatalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) taannoin Brysselissä.

EU-budjetin saamapuolella olevat maat todennäköisesti vastustaisivat leikkauksia. Kymmenen miljardin leikkaus tarkoittaisi (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi rakennerahojen tai maatalousrahojen pienentämistä viidenneksellä, tai EU:n rahoittaman Horizon 2020 -tutkimusohjelman lopettamista kokonaan.

Lähteinä on käytetty seuraavia raportteja:

Centre for European Reform: The €60 billion Brexit bill: How to disentangle Britain from the EU budget

Bruegel: The Brexit bill: uncertainties in the estimate of EU pension insurance liabilities

Jacques Delors institute: Brexit and the EU budget: Threat or opportunity?

Haavasta pitkä hoitokierre ja iso lasku – Painehaava voi saada jopa satojen tuhansien hintalapun

Kajaani

Roomassa sataa niin, että mukulakivikadulla astellessa vesi tirskuu varpaiden välistä. Lomalaisia se ei kuitenkaan haittaa. Diabetesta sairastava kajaanilainen Markku Herrala huomaa kuitenkin hotellihuoneessa varpaansa välissä hiertymän.

Kotiin tullessa selviää, että veden, bakteerien ja hankauksen ärsyttämä ruhje on odotettua sitkeämpi. Sitä hän ei kuitenkaan arvaa, että yli vuoden päästä hän istuisi Kainuun keskussairaalan haavapolin sängyllä ties monettako kertaa pohtimassa varpaidensa kohtaloa.

Pottuvarpaan vieressä on ammottava aukko, joka ei parane, ei sitten millään. Varpaita on yhteensä neljä.

Haavat ja ruhjeet tulisi aina ottaa tosissaan. Hoitamaton tai huonosti hoidettu haava voi johtaa isoon laskuun tai saattaa ihmisen kuolemanvaaraan.

Haavahoitaja puhdistaa haavaa


Kroonistunut haava on pitkä-aikainen ja kallis hoidettava. Markku Herrala menetti varpaansa epäonnisen lomareissun vuoksi. Nyt hoidot ovat jatkuneet jo toista vuotta. Niko Mannonen / Yle

Koko Suomessa haavojen hoidosta aiheutuu vuodessa satojen miljoonien hoitokulut. Suurin osa kustannuksista tulee hoitajien palkoista.

Pelkästään painehaavojen osuus Suomen terveydenhuollon vuosittaisista kustannuksista on 2–3 prosenttia, eli lähes 500 miljoonaa euroa. 55 000–80 000 potilaalla arvioidaan esiintyvän vuosittain yksi tai useampi painehaava. Laskelmat Suomen painehaavakuluista perustuvat suomalaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin.

Kainuun keskussairaalassa piisaa kiirettä myös tavallisena arkimaanantaina. Ovi käy tiuhaan ja potilaat istahtavat penkkiin. Haavat puhdistuvat ja potilaiden hampaat nousevat irveen. Polilla käy monenlaisia potilaita kroonisista tapauksista akuuttiin hoitoon.

En minä ole kovin herkästi sellainen luonne, joka luovuttaa.

Markku Herrala

Myös Kainuussa niin sanottuihin makuuhaavoihin, eli painehaavoihin, törmää suhteellisen usein. Haavahoitaja Arja Korhonen saa puhelun potilaasta, jolla on huomattu kyseinen, hyvin yleinen vaiva. Hän vaatii merkitsemään diagnoosin potilaan papereihin.

– Painehaavoja on yllättävän paljon. Jossakin vaiheessa kuviteltiin, että niistä päästään eroon. Niitä on vähemmän ja vähemmän, mutta valitettavasti haavoja on silti melko runsaasti, haavahoitaja Arja Korhonen kertoo.

Korhosen mukaan tilanteesta kurjan tekee se, että painehaavat olisivat kokonaan ennaltaehkäistävissä.

Yli puolet painehaavoista jää huomaamatta

Painehaavojen kohdalla kompastuskiveksi nousee tunnistaminen. Noin 60 prosenttia painehaavoista jää terveydenhuollossa tunnistamatta.

Haavan etenemisessä on viisi vaihetta. Ensimmäisen ja toisen asteen painehaavan toteamiseen tarvitaan harjaantuneisuutta. Viheliäinen haava saattaa syntyä paineen tai paineen ja venytyksen seurauksena neljän tai jopa kahden tunnin aikana. Painehaava saattaa ihmisen myös alttiiksi erilaisille infektioille ja sitä kautta kuolemanvaaralle.

– Tunnistaminen on varmasti se vaikein. Hoitotyössä puhutaan monesti, että potilaalla punoittaa kantapää tai peppualue. Siellä on jo painehaava. Se on se ensimmäinen aste, kun iho alkaa punoittaa niin, ettei punoitus laske asentoa vaihtamalla, Korhonen opastaa.

Haavahoitaja valmistelee hoitotilannetta


Haavahoitaja Arja Korhosen mukaan päivät polilla ovat kiireisiä. Niko Mannonen / Yle

Ihon ja sen muutosten seuraaminen on tärkeää. Korhonen varoittaa, että jopa kantapäässä oleva rakkula voi olla alkava painehaava.

– Se on se vaihe, jossa pystyttäisiin pelkällä asentohoidolla, ravitsemuksella ja oikeilla hoitotuotteilla hoitamaan haava pois. Hoito kestäisi noin kolme kuukautta. Jos haava puolestaan pääsee pahenemaan, siitä tulee kolmannen ja neljännen asteen painehaava. Tällaisen haavan hoitaminen voi maksaa satoja tuhansia euroja, toteaa Korhonen.

Painehaava ei ole ikäkysymys.

– Painehaavojahan voi tulla ihan minkä ikäiselle ihmiselle tahansa. Se voi tulla vauvalle tai vaarille. Itselläni nuorin painehaavapotilas on ollut kaksi viikkoa vanha vauva ja vanhin yli 100-vuotias.

”Joskus on tehnyt mieli heittää kintaat tiskiin ja olkoon”

Nyt on Markku Herralan vuoro kärvistellä ja sadatella. Mies irvistää tottuneesti, kun haavahoitaja Marika Ala-Hiiro puhdistaa haavaa ja ottaa pois kuollutta ihosolukkoa. Herrala käy haavapolilla hoidattamassa syvää ja tulehtunutta haavaa kaksi kertaa viikossa. Tällä kertaa Ala-Hiiro ja Korhonen päättävät jatkaa hyvin alkanutta alipaineimuhoitoa.

– Letkua täytyy siirtää, ettei se paina ihoa ja aiheuta painehaavaa, haavahoitajat arvioivat ja suorittavat toimenpiteen loppuun.

Haavaa hoidetaan sairaalassa


Markku Herrala käyttää liikkumisen apuvälineinä kävelusauvoja sekä erikoiskenkiä. Hän käy vastaanotolla kaksi kertaa viikossa.Niko Mannonen / Yle

Kroonistuneen haavan hoitamisprosessi on pitkä ja raskas. Operaation lopussa Herrala hymyilee. Hän on ollut tyytyväinen yhteistyöhön haavahoitajien kanssa. Se on helpottanut tuskaista taivalta.

– Haavan paraneminen voi pitkittyä todella monesta syystä. Taustalla voi olla, että haavan diagnoosia ei ole tehty riittävän hyvin tai haavan paranemiseen vaikuttaviin seikkoihin ei ole paneuduttu, Korhonen sanoo siirtäessään edellisen potilaan hoitovälineitä pois apupöydältä.

– Varsinkin iäkkäillä potilailla, jos ravitsemus ja verenkierto ovat huonoja, voi haavan hoitoon mennä hyvinkin pitkä aika, Ala-Hiiro lisää.

Herralan hoitokierre alkoi Roomassa tulleesta hiertymästä ja sitä seuranneen varvasamputaation epäonnistuneesta tikkauksesta.

Nyt suunnitteilla on uusi leikkaus tai hoidon jatkaminen muilla keinoilla.

Toiveet toipumisesta ovat korkealla, vaikka mies myöntää, että heikoimmilla hetkillään hän on ollut valmis antamaan kaikki varpaansa kivun loppumiseksi. Se on kuitenkin ollut vain hetken ajatus.

Painehaavahan voi edetä todella nopeasti.

Marika Ala-Hiiro

Lienee siis turha edes kysyä, onko haavan hoitaminen ollut työlästä?

– No on. Kyllähän tämä on niin pitkäaikaista. Jos ihan rehellisesti sanon, niin joskus on tehnyt mieli heittää kintaat tiskiin ja antaa olla. En minä ole kovin herkästi sellainen luonne, joka luovuttaa, Herrala toteaa.

– Tietysti täytyy aktiivisesti itse toimia ja yrittää tehdä parhaansa, hän jatkaa.

Herrala aikoo etsiä ratkaisuja yhdessä lääkärien kanssa. Hän aikoo selvitä. Siksi hän matkusti tiistaina Kuopioon saamaan konsultaation uudesta leikkausmahdollisuudesta. Tähän mennessä hoitoihin leikkauksineen on uponnut helposti kymppitonni.

Painehaavan hintalappu saattaa olla jopa 100 000 euroa

Tavanomainen ja joka ikäluokassa yleinen painehaavakin on kallis hoidettava. Haavahoitaja Marika Ala-Hiiro huomauttaa, että yhden painehaavan hoitaminen on tuhansien eurojen pommi. Hoito maksaa enemmän kuin niiden ehkäisy.

– Viidestä tuhannesta ja kuudesta ja puolesta tuhannesta eurosta satoihin tuhansiin euroihin, Ala-Hiiro laskee.

– Voi olla, että voidaan vaatia jopa leikkaussalihoitoja tai hoito pitkittyy niin pitkäksi, että se voi tuoda paljon lisäkustannuksia, hän lisää

Marika Ala-Hiiro


Haavahoitaja Marika Ala-Hiiro kertoo, että painehaavan hoitamisen kustannukset voivat kohota tarvikkeineen hyvinkin korkeiksi. Siksi aikainen diagnoosi ja ennaltaehkäisevä työ ovat tärkeässä asemassa.Niko Mannonen / Yle

Kaksi vuotta sitten sairaanhoitajaksi valmistunut ja vasta haavanhoitoon erikoistunut Ala-Hiiro painottaa nopeaa diagnoosia ja ripeää hoitoa.

– Painehaavahan voi edetä todella nopeasti. Tunnistaminen pitäisi tehdä heti potilaan hoitoon saapuessa tai viimeistään kahdeksan tunnin kuluessa hoitoon saapumisesta. Jos painehaavaa ei huomata siinä vaiheessa, kun potilas saapuu hoitoon, niin se voi kehittyä hyvinkin pian, Ala-Hiiro varoittaa.

Hänen mielestään akuuttiin hoitoon tai vuodeosastolle saapuvan potilaan ihon kunto pitäisi tarkistaa aina. Jos poikkeavuuksia huomataan, ne tulisi kirjata potilastietoihin.

– Voi olla, ettei potilaalla ole painehaavaa vielä hoitoon saapuessa. Jos ihon kuntoa ei arvioida tai riskinarviointia ei tehdä, niin voi olla, että seuraavan kerran kun hoitaja menee käymään potilaan luona, painehaava on jo syntynyt, Ala-Hiiro painottaa.

Riittävätkö hoitovälineet?

Niitä, jotka ovat jättäneet haavan omaehtoisesti hoitamatta, tulee poliklinikalla vastaan harvemmin.

– Silloin tällöin tulee vastaan tällaisia tilanteita. Kyseessä voi olla ”laitapuolenkulkija” tai sitten on sellainen elämäntilanne, ettei ole jaksanut kiinnittää huomiota itseensä. Ehkä ei ole ymmärretty haavan vakavuutta, haavahoitaja Arja Korhonen sanoo.

Varsinaisesti haavapoliklinikoilla työskenteleviä on Kainuussa ihan liian vähän.

Arja Korhonen

Korhosen mukaan vielä harvemmin haavojen ja esimerkiksi painehaavojen paheneminen johtuu palvelutalojen, hoitolaitosten työntekijöiden tai kotihoitajien piittaamattomuudesta.

– Hoitajat ovat tänä päivänä erittäin perillä asioista. Hoitajille, varsinkin Kainuussa, järjestetään todella paljon koulutuksia. Meille järjestetään vuosittain alueellisia haavakoulutuksia ja meillä on paljon osastotunteja. Koulutusta kyllä on.

– Toki esimerkiksi yksityisen hoivakodin ongelmana voi olla se, ettei ole saatu riittävästi hoitovälineitä, eli vaikkapa oikeanlaisia patjoja painehaavapotilaiden hoidon tueksi, Korhonen jatkaa.

”Haavahoitajia ei ole tarpeeksi”

Asentohoito ja oikeanlaiset hoitovälineet, kuten patjat, ovat avainasemassa painehaavojen ennaltaehkäisemisessä. Arja Korhonen huomauttaa, että esimerkiksi laskimoperäiset säärihaavat, diabeetikon jalkahaavat sekä painehaavat olisivat täysin ennaltaehkäistävissä.

Ala-Hiiro uskoo, että tahtotila isojen kustannusten ja rankkojen kipujen ehkäisemiseen on suuri.

– Asentohoitoa pyritään toteuttamaan ihan joka paikassa. Se, millaiset resurssit hoitopaikassa on, vaikuttaa siihen, kuinka tiheästi sitä voidaan toteuttaa tai kuinka yksilökohtaisesti potilaan yksilöllisiin tarpeisiin voidaan kiinnittää huomiota, Ala-Hiiro sanoo.

Hoitaja sitoo haavaa


Markku Herrala on hoitanut haavaa aktiivisesti myös kotona. Nyt hän on viimein saanut helpotuksen nukkumiseen. Kipu on rauhoittunut hieman.Niko Mannonen / Yle

Hän pitää tärkeänä myös sitä, että haavat ja niiden hoitotyö ovat nykyisin isompi kokonaisuus sairaanhoitajaopinnoissa.

– Ihan sama missä on töissä sairaanhoitajana, niin haavoja tulee vastaan, Ala-Hiiro sanoo.

Mitä haavanhoitajat ovat mieltä, tulisiko koulutettua väkeä, erikoistuneita haavahoitajia, olla edelleen enemmän?

– Haavahoitajia ei ole tarpeeksi. Jos ajatellaan, että tällä hetkellä meillä on puolitoista haavahoitajaa meidän erikoissairaanhoidon piirissä. Haavahoidon erikoistumisopinnot käyneitä hoitajia on useampia. Varsinaisesti haavapoliklinikoilla työskenteleviä on Kainuussa ihan liian vähän, Arja Korhonen sanoo painokkaasti.

"Lounastunnin jälkeen pankkiirit ymmärsivät että ostetaanpa osakkeet takaisin…" – Pörssin nousuputki päättymässä

Osakemarkkinoiden nousua on riittänyt finanssikriisin syövereistä lähtien, mutta nousulle on varaa vieläkin.

Joskin hidastuvaan tahtiin, arvioivat kuuden osakeanalyysiyhtiön asiantuntijat. Heidän mukaansa markkinoilla ei ole kuplaa, vaikka viitteitä siitä onkin jo näkyvissä.

– Osakkeiden arvostustasot ovat korkeat ja herkät pettymyksille, mutta eivät kuplamaiset, muotoilee OP:n osakestrategi Antti Saari.

Grafiikka


Yle Uutisgrafiikka

Keskuspankkien antamasta vetoavusta voi olla vaikea päästä eroon hallitusti. Poikkeuksellisen matalat korot ovat vauhdittaneet yrityksiä ja osakemarkkinoita, mutta kuinka irtautua lääkityksestä hallitusti.

Osakkeiden arvostustasot ovat herkät pettymyksille, mutta eivät kuplamaiset

Antti Saari, OP

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju sanoo, että kuplan piirteitä on sekä koroissa että osakkeissa.

– Keskuspankkipolitiikka on painanut ensin korot lattiaan, minkä seurauksena pääoma on virrannut osakemarkkinoille. Miten tästä päästäisiin siististi ulos, onkin tuhannen taalan arvoinen kysymys.

Todellista perustaa nousulle

Markkinoiden levottomuudesta huolimatta perusta eli talouskasvu on vahvistumaan päin.

– Markkinanousut loppuvat yleensä globaalin talouden taantumiin ja tällä hetkellä taantumamerkit ovat vähissä, konkretisoi Nordean päästrategi Lippo Suominen.

Hän muistuttaa, että ”osakkeiden nousu ei kuole vanhuuteen, vaan nousun katkeamiseen tarvitaan syy”.

Myös Fim-pankkiiriliikkeen pääanalyytikon Kim Gorschelnikin mielestä matala korkotaso on nostanut osakkeiden arvostuksia niin, että ne ovat nyt ”koholla”. Toisaalta siihen voi olla hyvää syytäkin.

– Osakemarkkinoiden nousun puolesta puhuu yleisen talouskehityksen piristyminen, Gorschelnik punnitsee.

Nyt tarvitaan tuloksia

Myös yritysten todella tekemiä tuloksia katsotaan yhä tarkemmin ja yritysten väliset erot voivat alkaa korostua.

Ylen kyselyssä vallitsi joka tapauksessa yksimielisyys siitä, että kiivain nousuralli on jo nähty.

– On selvää, että osakemarkkinoiden kahdeksan vuoden nousuputki rauhoittuu, kun massiivinen keskuspankkien elvytys hiipuu, sanoo Mandatum Lifen sijoitusratkaisujen johtaja Juhani Lehtonen.

Lounastunnin jälkeen pankkiirit ymmärsivät että ostetaanpa osakkeet takaisin, kun tarjolla ei ole muutakaan

Jukka Oksaharju, Nordnet

Mandatum Life hallinnoi kahdentoista miljardin euron arvoista sijoitussalkkua.

Myös analyysiyhtiö Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén arvioi, että kovin nousuputki on takanapäin.

– Nousumarkkina alkaa olla jo varsin kypsässä vaiheessa ja hyvää aikaa on enää rajallisesti jäljellä.

Osakemarkkinat ovat vetäneet sijoittajien rahaa ainakin osittain paremman puutteessa. Kuten Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju luonnehtii, ”keskuspankit ovat riistäneet osakkeilta vaihtoehtoisia tuottokohteita”.

Osakemarkkinoiden nousukauteen mahtuu toki notkahduksiakin. Esimerkiksi Brexit-äänestyksen ja Trumpin vaalivoiton jälkeen osakemarkkinat laskivat, mutta vain aamupäivän ajaksi.

– Lounastunnin jälkeen pankkiirit ymmärsivät poissulkevalla menetelmällä, että ostetaanpa osakkeet takaisin, kun tarjolla ei ole muutakaan houkuttelevaa, Oksaharju muistelee.

Osakemarkkinat kiinnostavat ammattilaisten lisäksi myös monia tavallisia suomalaisia, sillä pelkästään kotimaisia osakkeita omistaa lähes 800 000 suomalaista. (siirryt toiseen palveluun)

Korjaus: Juhani Lehtonen on sijoitusratkaisujen johtaja, eikä salkunhoidon johtaja, kuten jutussa aiemmin sanottiin. Lisäksi muutettu, että ”Mandatum Life hallinnoi” aiemman ”hänellä on vahdittavanaan” tilalle.

Supo: Yksittäisten radikaali-islamistien iskujen uhka on kohonnut Suomessa

Vieraiden valtioiden kiinnostus Suomen päätöksentekoa ja elinkeinoelämää kohtaan on jatkunut aktiivisena, kertoo Suojelupoliisi tänään julkaisemassaan vuoden 2016 vuosikirjassa. Erityisesti verkkovakoiluhavainnot lisääntyivät viime vuoden aikana.

Suojelupoliisin mukaan sen vuonna 2015 antama terrorismin uhka-arvio on edelleen voimassa. Yksittäisten radikaali-islamististen väkivallantekojen uhka Suomessa samoin kuin muualla Euroopassa on kohonnut.

Suojelupoliisin mukaan tiedustelutoiminta on pitkäjänteistä. Viime vuosina yhteyttä on pyritty luomaan nuoriin vaikuttajiin, joiden arvioidaan olevan vuosien kuluttua merkittävässä asemassa. Tiedonhankintaa on Suojelupoliisin mukaan kohdistettu myös kiinnostavissa tehtävissä olevien henkilöiden siviili-identiteetteihin.

– Vieraiden valtioiden tiedustelupalvelut etsivät jatkuvasti sellaisia henkilöitä, jotka voisivat toimittaa heille salassa pidettäviä tietoja heitä kiinnostavista aiheista. Ihmisten olisi lisäksi hyvä tiedostaa, minkälaista tietoa he julkaisevat esimerkiksi somessa. Työnantajat tai viranomaiset eivät pysty suojaamaan työntekijöitä tässä asiassa, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Siperian tuhannet arvoitukselliset metaanikuplat: aiheuttivatko piikin Ilmatieteen laitoksen mittareissa?

Viime viikolla uutisoitiin, että Pohjois-Siperiasta Jamalin ja Gydanin niemimailta on löytynyt runsaasti kohtia, joissa maaperä keinuu pinnan alla olevan kaasun takia. Laskennoissa kaasukuplia on löydetty 7 000.

Jo aiemmin Siperiasta on löydetty useita outoja kraatereita, jotka ovat kuin suuren kaasuräjähdyksen maastoon repimiä. Osa tutkijoista epäilee, että kaasukuplat johtuvat ikiroudan sulamisesta.

Ilmatieteen laitoksen kasvihuonekaasuja tutkivan ryhmän päällikkö Tuomas Laurila muistuttaa, että kuplissa oleva metaani saattaa olla peräisin myös Siperian laajoilta suoalueilta.

– Toistaiseksi ei ole arviota, kuinka paljon syvemmältä purkautuvaa metaania kuplissa on. Jos ikirouta sulaa ja kaasulle avautuu uusia purkautumisreittejä, niin asiasta voi tulla hyvin merkittävä ilmaston kannalta.

Metaania mitattu aiempaa enemmän

Metaani lämmittää ilmakehää huomattavasti hiilidioksidia voimakkaammin. Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Tuomas Laurila kertoo, että metaanipitoisuuksien nousu on näkynyt myös Siperiassa olevissa Ilmatieteen laitoksen mittareissa.

– Tänä talvena on ollut varsin korkeita metaanipitoisuuksia. On vaikea sanoa, johtuuko se soista, kaasu- ja öljytuotannosta vai metaanikuplien puhkeamisesta.

Valtavat suot ja kaasuntuotannon päästöt ovat kuitenkin vielä pitkän aikaa ylivoimaisesti suurin päästölähde Siperiassa.

Päästöjen lisääntyminen mullistaisi ympäristön

Siperian ikirouta sulaa ilmaston lämmetessä.

– Ilmaston on ennustettu lämpenevän Siperiassa jopa 4–5 astetta. Silloin ikiroudan sulaminen tulee olemaan hurjaa ja ympäristömuutokset tulevat olemaan suuria, kuvailee Tuomas Laurila Ilmatieteen laitokselta.

– Toistaiseksi metaanin purkautuminen on maltillista. Jos määrät kasvavat paljon, pitäisi ihmisten aihettamia päästöjä vähentää entistäkin enemmän.

Venäläistutkijat ovat aiemmin varoittaneet, että Siperian suot ovat vettymässä vauhdilla metaanijärviksi.

Syö syöpäriski pienemmäksi – Joka neljäs syöpä voitaisiin välttää terveellisellä ruokavaliolla

Mikään ruoka ei yksinään tai silloin tällöin syötynä aiheuta syöpää tai pelasta siltä. Monilla ruoka-aineilla on kuitenkin tutkitusti vaikutusta syöpäriskin pienenemiseen.

grafiikka


Yle Uutisgrafiikka

Terveellisen ruokavalion voidaan arvioida pienentävän syöpäriskiä noin 20–25 prosenttia.

– Varsinkin kasvikunnan tuotteissa on havaittu paljon syöpää ehkäiseviä aineita, kertoo Docrates syöpäsairaalan laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

Länsimainen ruokavalio lisää syöpäriskiä

Reijo Laatikainen ja syöpätutkija Timo Joensuu Docrates syöpäsairaalasta ovat koonneet luotettavaa tutkimustietoa uuteen kirjaansa. Kyseessä on ensimmäinen kotimainen kattava teos aihepiiristä.

– Tieto ravinnon ja syövän yhteydestä on usein sirpaleista ja huonolaatuista, usein silkkaa huuhaata. Siksi kirjalle oli suuri tarve, Laatikainen sanoo.

Kaikille sopivana yleisohjeena voidaan pitää nykyistä, kasviksia ja marjoja painottavaa ravintosuositusta tai perinteistä Välimeren ruokavaliota.

Sen sijaan paljon rasvaa, sokeria, valkeaa viljaa, punaista lihaa ja prosessoituja tuotteita sisältävä länsimaissa yleinen ruokavalio lisää syöpäriskiä.

grafiikka


Yle Uutisgrafiikka

Ruoan vaikutusta ei aina ole helppo tulkita. Esimerkiksi maidolla on havaittu ristiriitaisia vaikutuksia.

– Maitotuotteet vähentävät suolistosyövän riskiä, mutta toisaalta jotkut maidon ainesosat voivat miehillä nostaa eturauhassyövän riskiä, kuvailee ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

Eturauhassyövän riski voi teoriassa hiukan kohota, jos käyttää maitotaloustuotteita noin 1,5 kertaa enemmän kuin mitä Suomessa suositellaan.

Parsakaali, mustikka, pavut ja kokojyväleipä ovat terveyspommeja

Nyrkkisääntönä voi pitää kohtuutta kaikessa. Kaalikasvit, tummat lehtikasvit, pavut, marjat ja täysjyvävilja sisältävät paljon hyviä aineksia. Alkoholia ja tupakkaa kannattaa välttää ja pitää paino normaalin rajoissa.

grafiikka


Yle Uutisgrafiikka

Muodin mukana vaihtuviin superfoodeihin kannattaa suhtautua maalaisjärjellä. Jos ruokavalio on pääpiirteissään kunnossa, voi sitä viimeistellä syöpäterveyttä edistävillä ruoka-aineilla. Ravitsemusterapeutti ei kuitenkaan kutsuisi niitä superfoodeiksi.

– Mitään superfoodeja ei ole, Reijo Laatikainen muistuttaa.

Suomessa todetaan vuosittain noin 30 000 uutta syöpätapausta. Miesten yleisimmät syövät ovat eturauhas- ja keuhkosyöpä, naisten rinta- ja kohtusyöpä. Suolistosyöpä on yleinen molemmilla sukupuolilla.

Jutussa esitetyt kuvat eri ruokien vaikutuksesta syöpätyyppeihin ovat yksinkertaistettuja esimerkkejä. Lisätietoa: Reijo Laatikainen ja Timo Joensuu: Syö hyvin, voi paremmin – Ravinto syövän ehkäisyssä ja hoidon tukena. Kirjapaja 2017.